Aika mukavat fiilikset. Selässä on hassu alue, johon pelkkä koskettaminenkin oikeastaan sattuu. Tai oikeastaan pitäisi kysyä M:ltä kuinka lujaa hän selkääni sormella painoi. Luultavasti lähinnä kosketti. Hassu alue alaselässä, joka tuntuu lähinnä suurelta hermopäätteeltä. Ei ollut M:llä sellaista aluetta selässään, joten kai tuo on jotenkin epätavallista. Tiedä häntä.
Mukavat fiilikset silti. Aamukahvia. Hyvin nukuttu yö M:n vieressä erillään vietetyn viikonlopun jälkeen. Tosin M ryökäle rohmuaa peittoa kuin mikäkin. Ja sitten kun olen asiasta vikissyt, niin M on ruvennut unissaan siirtämään peittoa myös minulle. MUTTA. Nyt on kesä, enkä minä enää mitään peittoa tarvitse. Koitan unipöpperöissä päästä peitosta eroon ja hetken kuluttua M tuuppaa peittoa takaisin. Hiki.
Pitäisi ehkä pistää listaa blogeista, joita lueskelen. Tai ei tietenkään ole pakko, mutta ehkä niin voisi silti tehdä. Blogin ulkoasunmuokkaamisvimma meni alkumetrien jälkeen ohi. Kaipa tuo on nyt sen näköinen kuin ajattelin. Listan blogeista voisi silti lisätä. Etenkin aluksi oli hirmu tärkeää saada blogista sellainen hemulille sopiva. Ja on se edelleenkin tärkeää. Olen nimittäin huomannut, että on ihmeellisellä tavalla häiritsevää lukea kahden täysin erilaisen blog-ihmisen löpinöitä, kun ne on tehty samanlaiseen blog-pohjaan.
Äiti lähetti mailin, että "on niin mukava katsella, kun M näyttää sinusta niin tykkäävän." :) Äitin kanssa on tullut ihmissuhteista keskusteltua viime aikoina enemmän kuin koskaan. Aikaisemmin näistä asioista ei juuri keskusteltu. En jotenkin pystynyt puhumaan näistä äidin kanssa. Kai se liittyi siihen, ettei poikaystäväelämäni todellakaan ollut sitä aktiivisinta. Pikkuveli jatkaa improvisoitua performanssitaide-esitystään ex-nykyinen-ex-nykyinen-en-tiedä -tyttöystävänsä kanssa. Äiti kehotti tekemään päätöksen. Pikkuveli ei tee päätöstä. Ei hän pysty. Häntä vain ahdistaa. Ehdotin äitille kahdenkympin kriisiä. Minusta se olisi aika hyvä arvaus. Tosin pikkuveli on jo pari vuotta yli kahdenkympin. Minä ainakin kriiseilin ihan kiitettävästi täyttäessäni 20. Psykosomaattista sairastelua, ahdistusta, jne. Olen luulosairastelun mestari. Tai olin.
Kirjoitus pompsahtelee oudosti aiheesta kolmanteen. Olisin voinut kirjoittaa jotain vielä siitäkin aiheesta, jota Tira kirjoituksessaan analysoi. No, lyhyesti. Olen saanut kerran M:ltä kukan. Olin onnesta ja yllätyksestä mykkä - kerrankin. Myöhemmin M totesi, että sain kukan, koska baarissa kukkamyyjältä oli jäänyt ylimääräisiä baari-illan päätteeksi ja myyjä oli antanut yhden ilmaisiksi pelinhoitaja-M:lle. Kylläpä nauratti. No, olipa tuo sentään sen verran ajatellut, että minulle toi sen ruusun eikä roskiin heittänyt. Epäilen vahvasti, että ihan pian saisin kukkia. M ei vain ole sen tyylinen. Tyydyn kohtalooni ja olen superyllättynyt, jos luuloni osoittautuu vääräksi.
Mukavat fiilikset silti. Aamukahvia. Hyvin nukuttu yö M:n vieressä erillään vietetyn viikonlopun jälkeen. Tosin M ryökäle rohmuaa peittoa kuin mikäkin. Ja sitten kun olen asiasta vikissyt, niin M on ruvennut unissaan siirtämään peittoa myös minulle. MUTTA. Nyt on kesä, enkä minä enää mitään peittoa tarvitse. Koitan unipöpperöissä päästä peitosta eroon ja hetken kuluttua M tuuppaa peittoa takaisin. Hiki.
Pitäisi ehkä pistää listaa blogeista, joita lueskelen. Tai ei tietenkään ole pakko, mutta ehkä niin voisi silti tehdä. Blogin ulkoasunmuokkaamisvimma meni alkumetrien jälkeen ohi. Kaipa tuo on nyt sen näköinen kuin ajattelin. Listan blogeista voisi silti lisätä. Etenkin aluksi oli hirmu tärkeää saada blogista sellainen hemulille sopiva. Ja on se edelleenkin tärkeää. Olen nimittäin huomannut, että on ihmeellisellä tavalla häiritsevää lukea kahden täysin erilaisen blog-ihmisen löpinöitä, kun ne on tehty samanlaiseen blog-pohjaan.
Äiti lähetti mailin, että "on niin mukava katsella, kun M näyttää sinusta niin tykkäävän." :) Äitin kanssa on tullut ihmissuhteista keskusteltua viime aikoina enemmän kuin koskaan. Aikaisemmin näistä asioista ei juuri keskusteltu. En jotenkin pystynyt puhumaan näistä äidin kanssa. Kai se liittyi siihen, ettei poikaystäväelämäni todellakaan ollut sitä aktiivisinta. Pikkuveli jatkaa improvisoitua performanssitaide-esitystään ex-nykyinen-ex-nykyinen-en-tiedä -tyttöystävänsä kanssa. Äiti kehotti tekemään päätöksen. Pikkuveli ei tee päätöstä. Ei hän pysty. Häntä vain ahdistaa. Ehdotin äitille kahdenkympin kriisiä. Minusta se olisi aika hyvä arvaus. Tosin pikkuveli on jo pari vuotta yli kahdenkympin. Minä ainakin kriiseilin ihan kiitettävästi täyttäessäni 20. Psykosomaattista sairastelua, ahdistusta, jne. Olen luulosairastelun mestari. Tai olin.
Kirjoitus pompsahtelee oudosti aiheesta kolmanteen. Olisin voinut kirjoittaa jotain vielä siitäkin aiheesta, jota Tira kirjoituksessaan analysoi. No, lyhyesti. Olen saanut kerran M:ltä kukan. Olin onnesta ja yllätyksestä mykkä - kerrankin. Myöhemmin M totesi, että sain kukan, koska baarissa kukkamyyjältä oli jäänyt ylimääräisiä baari-illan päätteeksi ja myyjä oli antanut yhden ilmaisiksi pelinhoitaja-M:lle. Kylläpä nauratti. No, olipa tuo sentään sen verran ajatellut, että minulle toi sen ruusun eikä roskiin heittänyt. Epäilen vahvasti, että ihan pian saisin kukkia. M ei vain ole sen tyylinen. Tyydyn kohtalooni ja olen superyllättynyt, jos luuloni osoittautuu vääräksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti