tyttöjen välisestä ystävyydestä

Yksi parhaista ystävistäni on L. Entinen kollega, nykyinen "pelkkä" kaveri.

Olen useampaan otteeseen käynyt hänen kanssaan läpi asiaa, jota en pysty ymmärtämään. L:lla on todella läheinen ystävä, jonka kanssa L on asunutkin puolisen vuotta. Tunnen itsekin kyseisen ihmisen, mutten ole koskaan kokenut suurta sielujen sympatiaa hänen kanssaan. En oikein pidä ihmisistä, jotka suuttuvat äärimmäisen helposti. Suoraan sanottuna pelkään sellaisia ihmisiä. Inhoan riitelemistä (paitsi erityisen hyvistä syistä, jolloin riitelen aivan mielelläni), joten tälläisten ruutitynnyrien läheisyys aiheuttaa ahdistusta.

Tämä ihminen todellakin suuttuu omasta mielestäni lähes järjettömistä syistä. L ja kyseinen henkilö eivät ole juurikaan olleet puheväleissä yli pariin kuukauteen, koska L unohti, että tämä henkilö on jäämässä yökylään eikä ollut näin ollen hakenut patjaa äidiltään lainaksi. Mitään vahinkoa ei kuitenkaan aiheutunut, sillä L:n äiti asuu parin kilometrin päässä ja patjan hakeminen kävi alle vartissa. Yöpaikka järjestyi ja mitään haittaa tästä ei koitunut kenellekään. Siitä huolimatta tämä henkilö "rankaisee" L:aa edelleen. Hän on siis paitsi herkkä suuttumaan, hän on myös äärimmäisen pitkävihainen. Hän rankaisee henkilöitä käyttäytymällä täysin kylmästi vaikka miten pitkiä aikoja - eikä suostu edes kertomaan, mistä tässä nyt oikein rangaistaan. Ja kyse siis on kolmenkympin rajapyykin ylittäineistä tytöistä.

Olen monta kertaa kyseenalaistanut, miten hyvä ystävä noin toimiva ihminen oikein voi olla. En kuitenkaan halua nostaa tätä asiaa kovin usein esille, sillä L kuitenkin kokee, että kyseinen henkilö on hänelle erittäin rakas ystävä ja viimeksi asiasta keskustellessa L melkein itki. Eli rangaistus kyllä toimii ja on erittäin tehokas. Mutta minä en voi ymmärtää enkä hyväksyä.

Minun mielestäni tuo toimintatapa on väärä ja kohtuuton. L kyllä selitti, että kyse on tyttöjen välisestä ystävyydestä ja se muistuttaa lähes parisuhdetta. Mutta enpä eläisi tuollaisessa parisuhteessakaan. Minulla ei koskaan ole ollut ystävää, jonka kanssa olisin riidellyt tuolla tavalla. Tai oikeastaan millään tavalla. Yhden ainoan kerran olen totaalisesti hermostunut erääseen ystävääni ja muutamaan kuukauteen emme olleet tekemisissä. Mutta siitäkin on 15 vuotta aikaa. Ehkä siksi en oikein tajua, miten tyttöjen välinen ystävyys voi pitää sisällään noin suurta draamaa. (..tosin olen kyllä huomannut, että useilla muillakin kavereillani on ystäviä, joiden kanssa he ottavat lähes verisesti yhteen.)

Onko tyttöjen välinen ystävyys usein tuollaista? Kuinka kukaan ottaa vastaan ystävältä tuollaista käytöstä? Eikö ystävän kanssa kuulu viihtyä? Eikö ystävään pitäisi voida luottaa? Ei kai ystävyyden kuuluisi olla jatkuvaa (tai ainakin toistuvaa) vääntämistä, suuttumista ja lepyttelyä? Vai enkö minä tiedä oikeasta ystävyydestä sittenkään mitään?

Haluaisin tietää.

Oletan, ettei miesten välinen ystävyys sisällä noin suuria tunteita.