kestoväsymys

Eihän se väsymys ole mihinkään kadonnut. Näköjään tämä kevät menee tällä tavalla - ei suoranaisesti stressaa mikään, mutta silti väsyttää ihan pohjattomasti. Silti jaksaisin kyllä ihan hyvin vielä viikkoja, eli loma ei tule viime tipassa tai jättimäiseen tarpeeseen. Toki lepään ja lomailen enemmän kuin mielelläni seuraavat 10 viikkoa, mutta tätä viimeistä viikkoa ei ole menty veren maku suussa.

Tällä viikolla ollaan muksujen kanssa puuhattu kaikkea epätärkeää ja sekalaista. Aika on kulunut, eikä olla tehty oikeastaan mitään järkevää. Ei olla pelattu - eikä TODELLAKAAN pidetty mitään namitunteja (en edes käsitä mikä hemmetti tämä tälläinen ns. mässytunti on olevinaan! ei koulussa sellaisia tarvita!) - ei luettu pulpettikirjaa, ei olla käyty ulkona hengailemassa, mutta ei myöskään olla tehty koulujuttuja. Oikeastaan ja täysin rehellisesti sanottuna en edes pysty muistamaan, millä asioilla tämän viikon koulupäivät on täytetty. Hm. Kevätkirkko vei tunnin, mutta muusta olemisesta ei ole mitään havaintoa. Siivoukseen se kai on mennyt. Eikä silti ole sellainen olo, että oltaisiin vaan hengattu tyhjän panttina. Koko keväänä ei siis ole ehtinyt tulla sellainen "voi vitsi kuluisipa minuutit, ei ole mitään tekemistäääää" -fiilis.

Tänään tuunasin kevätjuhlamekon lähes valmiiksi, eli ompelin olkaimet olkaimettomaan mekkooni. Löysin myös pinkit sukkahousut ja päätin, että vaaleanpunaiset Crocksini saavat kelvata kevätjuhlakengiksi. Illalla haen postista luokkasormukset, jotka kaikki sen tilanneet ovat maksaneet. Uskomatonta kyllä!

Tänään yksi oppilaani kysyi: "Tuleeks sulla meitä ikävä..?" "No tietty tulee!" "Oikeesti?!" "No hei te ootte mun eka kutosluokka. Totta ihmeessä mun tulee teitä ikävä!" Tyttö jäi myhäilemään. "Itketkö sä lauantaina?" "En tiiä. Yritän olla parkumatta, mutta saa nähdä."

En tosiaan tiedä, itkenkö. Turhamainen ajatus on, että ripsivärit leviävät. Voi minua.

luokkaretki takana

Reissu meni ihan hyvin. Keilattiin ja syötiin Mäkki-safkaa. Kolme tuntia koulua. Helppoa ja kevyttä? Ei niin.

Pörriäiset tilitetty. Numerot annettu.

Jumalauta että mua väsyttää.

Vien koiran ulos ja sitten aion nukkua juuri niin pitkään kuin väsyttää.

>:|

Hitto, että olikin tänään töissä lyhyt pinna ja hermo todella tiukalla. Oppilaat häröilivät, eikä minulla riittänyt kykyä täysin säästää heitä tältä loppurutistuksen stressiltä. Toisaalta oppilaissakin on sietämistä, sillä tekemiset on tehty ja oleskelu on melkoista häröilyä.

Numerot on oikeastaan yhtä lukuunottamatta annettu. Vihdoinkin. Luokka on vielä sotkuinen ja tavarat ovat väärissä paikoissa. Luokkasormuksista soitettiin ja nekin tulevat ennen kesälomaa. Pörriäiset joudun maksamaan myöhässä, mutta se on elämää. Unohdin nimittäin viitenumeron töihin ja tänään en yhden viitenumeron takia ala ajella 50 kilometria. Ehkä pörrihenkilöt pärjäävät ilman suuria summiani maanantaihin. Jos eivät, niin sittenpähän tiedätte, mistä maailman kaatuminen johtui. Se johtui siitä, etten minä ole maksanut laskua.

Ensi vuonna minä EN aio tätä hommaa enää hoitaa. En varmana.

Tänään korjasin villisti viimeisiä kokeita ja palautin jo korjattuja kokeita oppilaille.

Tänään olisi tyhy-päivä ja minua väsyttää ihan pohjattomasti. Puolet tyhystä on jo mennyt ja täällä kotona istumme me, minä ja L-ystävä. Mennään sitten illalla syömään duunikavereiden kanssa.

Perjantaina luokkaretki ja ensi viikko pelkkää luovaa oleskelua. Sitten hyvästit ja kesäloma. Aion nukkua paljon.

päiviä jäljellä 8+1

Huomenna suunnitellaan työparini kanssa ensi vuotta koko päivä. Olen saanut ottaa sijaisen, joten saadaan paneutua oikein kunnolla ensi vuoden pohtimiseen. Huomenna on myös arviointikokous, jossa käydään läpi oppilaiden numeroita. Kevät siis selvästi on lähenemässä loppuaan.

Miksi ei vaan tunnu siltä?

Tuntuu siltä, että jaksaisin oikein mainiosti vielä viikkoja. Yleensä ennen lomaa on iskenyt suuri väsymys ja loma on todellakin tullut tarpeeseen. Tänään jouduin oikein ajatuksella pohtimaan sitä, että mitenkäs pitkä aika siihen loman alkamiseen oikein on. Onko todellakin tällä viikolla jo arviointikokous? Vai onko koulua tämä viikko ja vielä kaksi viikkoa sen jälkeen. Ja mikä päivä tänään on. Lisäksi myöhästyin ruokailua seuranneelta tunnilta 25 minuuttia, koska olin lennosta siirtyneen palaverin vuoksi ns. kuutamolla. Vauhti on siis kova, ja kännykän kalenteri pullistelee vielä tekemättömiä asioita ja pitämättömiä palavereita.

Tänään onneksi saatiin jättiharppaus yhden pimpulan pulmia eteenpäin. Selvisi, että taustalla on todellakin suuria pulmia, jotka jostain todella typerästä oikusta ovat jääneet sanomatta ääneen. Nyt asiat on sanottu ääneen ja oikeat ihmiset ovat olleet kuulemassa selostuksen. Niinpä voin hyvin mielin laskea tämän lapsen kesälaitumille ja kohti yläluokkia.

-------

TO DO, versio2
1. Kevätpörriäisten tilittäminen loppuun - tällä hetkellä kadoksissa enää n. 50 euroa. (VANNON JA VAKUUTAN, ETTÄ ENSI VUONNA EN SUOSTU TÄTÄ PÖRRIVASTUUHENKILÖYTTÄ OTTAMAAN VASTAAN. >:|)
2. fysiikan ja kemian kokeiden korjaus
3. äikän kokeiden korjaus loppuun
4. numeroiden anto todistuksiin
5. luokan tyhjennys ja muutto
6. luokkasormusasia (jaiks, missähän vaiheessa tämä homma on menossa..... jaiks jii aa ii koo äs.)
7. perjantainen luokkaretki

Niin. Siinäpä se. Kai. Oikeastaan tuossa ei ole enää jäljellä mitään stressaavaa. (Paitsi nuo luokkasormukset ja maksujen keräämisprosessi.)

töitä jäljellä 15 päivää

Tekemättömien asioiden lista:

1) todistusten numeroiden miettiminen ja tietokoneelle kirjaaminen
2) luokkatilan raivaaminen tyhjäksi (SUURI OPERAATIO, johon aion hyödyntää oppilaita)
3) ensi syksyn ensimmäisen viikon suunnittelu tar-kas-ti (suunnittelu tehdään 19.5.)
4) fyken kokeet ja korjaus
5) äikän kokeiden korjaus edit. 12.5. TEHTY.
6) historian kokeet ja korjaus edit. 12.5. historian kokeet pidetty, ei korjattu
7) luokkaretken jälkimmäinen osa
8) Kevätpörriäisten rahankeruu (Y Ä K)
9) luokkasormusrahojen hoitaminen

Siinäpä se. Itse asiassa tänä keväänä tekemistä tuntuisi olevan aikaisempia keväitä vähemmän. Ei stressaa yhtään. :O

---

editoitu to do -listaa

tarpeeton?

Oppilaat puurtavat juttuja. Minulla ei ole mitään tekemistä tuntien aikana. Otetaan esimerkiksi vaikkapa tämä maanantai.

8-9 suomi toisena kielenä -tunti
Oppilaat harjoittelevat äikän kokeeseen. (Hassua käyttää "äikkä" -termiä myös heille, mutta menisi liian vaikeaksi ja erottelevaksi ryhtyä kutsumaan sitä joksikin "äskakkoseksi" heidän osaltaan.) Oppilaat tekevät monisteita ja kyselevät välillä apua. Lähinnä istun omalla paikallani.

9-10 ryhmätunti matematiikkaa
Jaan oppilaille monisteen, jossa kerrataan kutosluokalla opittuja asioita. Kukaan ei kysy oikeastaan mitään. Kaikki tekevät hommiaan. Ehkä kerran tai kaksi saan muistuttaa paria oppilasta, että höpöttelyn lisäksi pitäisi tehdä tehtäviä. Oppilaat vertailevat vastauksia keskenään ja neuvovat toinen toisiaan. "Tuolta pitää lainata ni sit tonne menee ysi. Just sillee." "Saiksä tästä tälläsen? ETKÖ! No mitä hittoa, missä mä tein mokan?"

10-11 äidinkieltä
Jaan aamulla S2-oppilaille jo jakamani monisteet koko luokalle. Kaikki ryhtyvät hommiin. Luokan täyttää iloinen "Onks vallita-sana verbi?!", "Onks ja-sana partikkeli?!", "Mikä on sijamuoto?!" -pulina. Minä kommentoin huuteluihin ajoittain, vaikkei suurin osa kysymyksistä olekaan suunnattu minulle vaan oppilaat kyselevät toisiltaan.

11-12 matematiikkaa ysiluokkalaisille
Tämä tunti on sellainen päivän murheenkryyni. Ysejä alkaa olla jo lähes mahdoton saada tekemään yhtään mitään. Viimeinenkin koe matematiikasta on jo tehty, joten he ovat lähinnä kiitoradalla nousukiitoa tekemässä eikä mikään tämän maan pinnalla jaksa heitä oikein kiinnostaa. Annan heille tekemistä ja lupaan päästää käytävään höpöttelemään heti, kun kymmenen tehtävää on tehty. Tunti, jolla kukaan ei tee mitään.

12-14 tietotekniikkaa
Oppilailla on jo pari viikkoa sitten aloitettu kotisivuprojekti kesken. Kaikki alkavat heti hommiin eikä minun tarvitse tehdä oikeastaan mitään. Istun itsekin koneella ja lähinnä valvon, että kaikki tekevät sitä mitä pitää. Ja niinhän kaikki tekevätkin. Osa valmistuu ajoissa, joten keksin heille äitienpäiväkorttipuuhaa. Lopulta lähes kaikkien kotisivuprojekti valmistuu, joten lykkään oppilaille seuraavaa projektia nenän eteen. Oppilaat lukevat alkutunnin tylsyyksissäni kirjoittamani ohjeet ja ryhtyvät hommiin. Minulla on jälleen kerran tylsää.

-----

Tänään oikeastaan kukaan ei tarvinnut minua oikeastaan mihinkään.

Olenko siis tehnyt työni hyvin vai huonosti?