Seuraton Seurasaaressa. Sellaiseksi tämä meinaa ihan tuota pikaa heittäytyä. Menen yksin köllimään ja löllimään merenrantaan. Ja se on jumalattoman mukavaa. Rauhallista. Ympärillä satoja muita, mutta ei samalla tavalla kuin Hietsussa. Eilen oltiin sielläkin, enkä voi sanoa arvostavani sitä paikkaa kovinkaan pitkälle. Lasinsiruja. Hirmuisesti ihmisiä ihan vieri vieressä. Radio huutaa. No, kyllä siellä sillä tavalla viihtyy. Ei siinä mitään. Mutta enemmän arvostan Seurasaaren luontoa ja ilmapiiriä. Ei bodattuja ihmisvartaloita, jotka hylkivät muhkumpia ja pehmoisempia ihmisvartaloita. Ei tikkumaisia naisvartaloita, jotka upealla rusketuksellaan ahdistavat painumaan kasaan. Seurasaaressa on ihmisiä ja silti omaa rauhaa. Ja mikäpä sen mukavampaa tällä säällä. Rakastan tätä säätä. Yö on kuuma, mutta sen kestää. Päivä on vielä kuumempi. En tohdi valittaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti