Enkä tarkoita nyt virkkaamista. (Inhoan virkkaamista. En ole varmaan ikinä virkannut mitään kokonaista ja loppuun asti saatettua.) Olen vahvasti (enkä voi painottaa vahvasti-sanaa kylliksi) koukussa internettiin. Ei elämästä tule oikein yhtään mitään etenkään täällä opiskelukaupungissa, jos netti on pois käytöstä. Tänään jouduin kokemaan kauhistuttavia vieroitusoireen tunteita, kun kone ilmoitti, ettei netti ole käytössä. Kävelin hetken hikoillen ympyrää ja tärisin sisäisesti. Käsien vääntely ja jalan polkeminen ei auttanut yhtään. Yritin uudestaan. Jännitystä. Ja ilmoitus toimimattomasta netistä. Ei hätää, ei hätää, hemuli! Matematiikan läksyt olivat juuri sopivasti tekemättä. Tein ne. Ja totesin, ettei netti toimi vieläkään. Nnnnnnngh. Vetäydyin päiväunille. Pari tuntia sainkin nukuttua, kunnes sijaisuuspyyntö puhelimitse herätti. "En pääse sijaiseksi, kun olen 350 kilometrin päässä. Heippa!" Netti ei toimi. Olin jo murtunut, kunnes aivan kuin ihmeen kaupalla netti alkoikin yhtäkkiä puhua minulle ja avasi suloiset ovensa toivottaen minut tervetulleeksi viihdyttävään maailmaansa.
Ihanaa, nyt saan yhteyden M:ään. Voin pelata pelejä. Voin lukea mailit. Voin kirjoittaa blogia. Nyt voin seurata BB:tä. Ihanaa. Internet, polvistun edessäsi ja suutelen bittejäsi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti