ympäri maailmaa. Laukussa sämpylät ja vaatteita vaan. No ok, on siellä meikitkin. Espooseen. Kämppis meinasi pullauttaa järkytyksestä silmät kuopistaan, kun kerroin tänään lähteväni taas. Jotenkin en enää itse näe sitä järkyttävyyttä. Tulin tiistai-aamupäivänä. Lähden torstai-iltana. Mitä välilä sillä oikeastaan edes on, kuinka pitkään täällä opiskelukaupungissa olen? Tai on sillä, jos oleminen on yli viisi päivää kestävää. Mutta siitä alaspäin se on oikeastaan täysin yks ja hailee. Matkustamaan joudun joka tapauksessa, kesti vierailuni sitten yksi tai kolme päivää.
Tänään sain hoidettua taas pienen osan pakollisista hoitamatta jätetyistä asioista. Maksoin viimein yliopiston vuosimaksun. (Tai mikä ikinä se maksu nimeltään onkaan.) 93 euroa meni, mutta ylioppilaskunnan täti kertoi ystävällisesti, että kun kerran olen maksanut koko vuodeksi kortin itselleni, niin saan sen myös koko vuoden pitää. Vaikka valmistuisinkin jo jouluna, etuudet säilyvät. Jesh. Siinä säästyy takuulla euro jos toinenkin. Opiskelijaruoka, bussi ja juna - kaikki puoleen hintaan tuon kortin ansioista aina ensi syyskuuhun asti.
Juupa juu. Se taitaa olla tämän opiskelijan aika siirtyä kahvitauolle. Taukolukemisena todennäköisyyslaskennan kurssin oppimateriaali. Jännää, eikö.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti