tekemättömyyden dilemma

"Olisipa vapaapäivä. Sitten tekisin sitä, ja sitä ja tätä ja yhtä toistakin juttua. Olisipa vaan." Ja sitten tulee se odotettu vapaapäivä. (Useampikin vapaapäivä.) "Hitto. Onpas nää päivät pitkiä tällä tavalla vietettyinä. Hm. Aika tylsää jopa. Hm." Minusta tulisi erittäin kehno työtön. En varmastikaan pitäisi siitä hommasta. Tosin en tiedä pitääkö kukaan siitä. Luultavasti, koska jossain mielessä vapaaehtoisesti työttömiä ihmisiäkin lienee olemassa tämän maan kamaralla. Tylsistyisin heti ensimmäisten päivien aikana. Kaikki kunnon ihmiset ovat töissä ja minä happanen kotona kuin silli. Jottai pitäis tehrä. Tänään ajattelin lainata M:ltä polkupyörän, kun omani (jihuu!) on vielä Lahdessa odottamassa parempaa huomista. Uudet rullaluistimenikin (jihuu!) ovat siellä. Pahus.

Huomenna voisin koittaa palautella kaverilleni mieleen ehdotusta Korkeasaaresta. Tähän väliin sopisi siis mitä mainioimmin värssy tai kaksi tunnetusta hittibiisistä:

"Huomenna mennään Korkeasaareen, Korkeasaareen, Korkeasaareen :|| koko päiväksi.
Lähdetään vaan vaan vaan, uudestaan taan taan Korkeasaar saar saarta katselemaan maan maan!"