Hirmu vaikeaa oli tuo päätöksen tekeminen. Lopulta päädyin kuitenkin kieltäytymään työpaikasta. Liikaa haasteita yhdistettynä väärään ajoitukseen. Olisin ollut palasina henkisesti tuon duunin edessä tässä elämäntilanteessa.
Eikö se osoita jotain vahvuutta, että pystyy myöntämään, jos joku haaste tuntuu liian suurelta? Eikö se osoita, että tuntee ja tietää omat rajansa? Kyseessä kun ei ollut materian kanssa työskentely, vaan olisin ottanut riskin myös oppilaiden puolesta. Työtä tarjonnut hyväksyi päätökseni mutinoitta. Korostin kyllä puhelun aikana moneen otteeseen, että olen enemmän kuin innokas tekemään töitä ns. normaaliluokissa.
Saa nähdä mitä tuleva kuukausi tuo tullessaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti