ajoissa

Miten ajoissa ihminen voikaan olla? Minä olen tällä kertaa kerrankin hyvin ajoissa. Ensimmäinen joululahja nimittäin olla möllöttää tuossa vieressä. Suomalaiseen kirjakerhoon liittyessä sai sellaisen kupongin, että "Tule myymäläämme, saat ilmaislahjan!" No minätyttö marssin liikkeeseen ja sain kätöseeni kirjan, joka on kuin tehty äidin joululahjaksi. Akseli Gallen-Kallelan elämäkerta, johon on liitetty kuvia maalauksista ja sen sellaista.

Kummallinen tunne päässä. Lihakset ovat kipeät. Siis pään lihakset. Ei pelkästään niska, vaan vähän myös kaula ja erityisesti posket. Tuntuu kuin suun kontrollointi tapahtuisi hidastettuna. Jäykkää, jotenkin. Johtunee ehkä nukkumisasennosta, sillä heräilin muutamaan otteeseen toteamaan, että tyyny oli jossain ihan muualla kuin pään alla. (Tosin tämä hemuli tarvitsee nukkumiseen aina kaksi tyynyä, joista toinen on kyllä pään alla, mutta toisen pitää olla pään päällä hiljentämässä ympäristön ääniä. Jos on vain yksi tyyny, se on pään päällä.)

Huomenna menen sijaistelemaan yhteen ekaluokkaan päiväksi. Pääsen näkemään ystävä L:n uuden työpaikan siinä samalla. Mielenkiintoista on se.

M joutuu ensi viikon torstaina viisaudenhammasleikkaukseen, jossa poistetaan molemmat alaleuan viisaat hampaat. Kovasti M on menossa lauantaina töihin ja vannoipa jopa, ettei HÄNEN leukansa tule turpoamaan yhtään eikä mitään muitakaan oireita takuulla ilmene. Minä epäilen vahvasti, sillä oma kokemukseni jo yhdenkin hampaan poistosta aiheuttaa edelleen kauhunväristyksiä. Syöminen oli vaikeaa ainakin kahtena-kolmena päivänä ja naama turvoksissa monta viikkoa. Saa nähdä, miten aina niin terve M tilanteesta selviää. Jään jännityksellä odottamaan, sillä M ei ole seurustelumme aikana sairastanut oikeastaan kertaakaan. Ei kun olihan tuo kerran flunssassa ja kerran oli lämpöä ötökänjyrsimän takia.