Hyperaktiivinen olo. Säntäilen kuin västäräkki. Odotan kovasti, että geeohjaaja lähettäisi jo murskakritiikkinsä. Eilen olo oli hyvin paniikkinen. Ja edelleen. Yksi maili tuli jo, ja hyvin hyvin hermostuneena avasin sen vain todetakseni, että geeohjaaja lähetti mailin "Luen työnne mahdollisimman pian." Matematiikan luennolla oli täysi työ pitää aivoitukset kiinni verkkorakenteissa ja solmuissa ja kaarissa, kun päällimmäiseksi pyrki ajatus geestä. Tuntuu toisarvoiselta ajatella solmuja ja kaaria, kun kolmen kuukauden rankka työputki saa tänään läimäytyksiä perseelle. "KORJAA KORJAA KORJAA KORJAA."
Nälkäkin on. Ja huomiseen tenttiin pitäisi lukea. En kyllä taida pystyä. Onneksi olen niin fiksu ja filmaattinen, että luultavasti selviän ympäristö- ja luonnontiedon alkukasvatuksen kurssista pelkällä maalaisjärjellä. Sen verran on tullut neljässä vuodessa opittua, että luulisin pystyväni tekemään tuntisuunnitelman tai kaksikin ympäristö- ja luonnontietoon liittyen ilman, että luen tenttimateriaalina olevia opettajanoppaita. Tai oikeastaan ihan sama pystynkö. Toisarvoista. Vain gradulla on tarkoitus. Elämäni tarkoitus on gradu.
(Kuluisivat jo nämä kaksi viikkoa. 9.5. klo 8 elämäni tarkoitus siirtyy taas kohti inhimillisempiä uria.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti