Niin tapahtui. Päivä vaan meni, eikä oikeastaan mitään suurempaa tapahtunut. Istuimme vihoviimeisessä harjoittelun keskustelutilaisuudessa - kerrankin kohtalaisen hyvässä hengessä. Ohjaajien ja harjoittelijoiden välillä ei ollut sitä jokavuotista kuilua, vaan jotenkin asenne oli suvaitsevampi puolin ja toisin. Onneksi. Puolustuskannalla olo rasittaa.
Tuon keskusteluhässäkän jälkeen ei sitten oikeastaan mitään. Oleskelua ja tietenkin päiväunia. JA siivousta. Siivosin huoneeni ja lattialla ei ole enää kuin matto. Kirjat pinossa, vaatteet kaapissa tai pyykkinarulla. Siistiä. Jes, hyvä minä!
Asensin kaverille SSH:n, jotta pääsee käyttämään koulun verkkoasemaa kotoa. Minua pidetään kaveriporukan tietokoneihmisenä, vaikken oikeasti ymmärrä koneista juuri mitään. Ainoa vahvuuteni on, etten pelkää kokeilla esimerkiksi verkkokortin vaihtamista. Mitä siinä menettää, jos tekee niin kuin ohjataan? En siis tyhmänrohkeasti kuitenkaan menisi sörkkimään tietokoneen sisuksia ruuvimeisselillä. Neuvottuna ja avustettuna ehdottomasti menisin. Miksipä en?
Gradusaalis: neuvottelu graduohjaajan kanssa. Paljon neuvoja joita en oikein ymmärtänyt. Parisen sivua analyysiosaa lisää. Ei siis aivan mitätöntä.
Huomenna matikan tentin palautus. IIK. Sitten Espooseen viikonloppua viettämään. JEE.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti