Mistä lie liskojen yöstä johtunutta tai mitä ikinä, mutta tulipa nähtyä elävää unta. Ensinnäkin nukahdin jo ennen puoli kymmentä. Baari-ilta väsytti. Nukuin lähinnä kuolemansyvää unta aina siihen asti, kunnes M saapui duunipaikan bailuista kolmen aikaan. Ilmeisesti tämän jälkeen nukahdin ja näin unta äitistä. Äiti veti minut lähelleen ja rutisti. "Se on helppo kuin kevätflunssa." Niin hän sanoi. Ymmärsin, että tauti on helppo parantaa. Makasimme siinä kyljellään. Aloin itkeä. Äitikin itki. Syöpä oli helppo parantaa kuin kevätflunssa. Niin hän sanoi.
Kevätflunssa. Se sana jäi mieleen hirveän vahvasti.
Mitähän joku viisas unien tulkitsijakin tuosta sanoisi.. Itse pohdin ihan vakavissani, josko tuosta pitäisi kertoa äidille. Hän uskoo niin vahvasti uniin ja ennakkomielikuviin. Ja uni oli niin kovin selvä ja todellinen ja mikä tärkeintä, uskomattoman helpottava.
Kevätflunssa. Se sana jäi mieleen hirveän vahvasti.
Mitähän joku viisas unien tulkitsijakin tuosta sanoisi.. Itse pohdin ihan vakavissani, josko tuosta pitäisi kertoa äidille. Hän uskoo niin vahvasti uniin ja ennakkomielikuviin. Ja uni oli niin kovin selvä ja todellinen ja mikä tärkeintä, uskomattoman helpottava.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti