jatkotunnelmat

Odottaminen jatkuu. Ei tietoakaan mistään syntyvistä pennuista tai vastaavasta. Onko sillä koiralla joku tulppa tai tukos jossain vai miksi jotain ei jo tapahdu!? Olen häiriköinyt tämän asian tiimoilta nyt niin montaa ihmistä, että jos kohta ei ala syntyä, niin tämä menettää läheiset ihmissuhteensa jankuttamisen takia.

Äiti soitti eilen uudestaan. 14 imusolmuketta on saanut syöpäsoluja riesoikseen. Onneksi syöpä ei ole sitä ärhäkintä laatua vaan keskivaikea. (Tai keskihelppo, miten sen nyt ajattelee.) Sain selville, että sytostaattihoito on ennaltaehkäisevää eli pyritään estämään uusiutumista. Missään ei välttämättä enää ole syöpää tai jos on, niin se on mikroskooppisina hiukkasina ja ne sytostaattihoidolla pyritään tuhoamaan. Se oli hurjan helpottava tieto. Mitä hiuksista tai turvotuksesta, jos kerran saa varmemmin elää tulevaisuudessa(kin?) terveenä.

Eilen kävi mielessä se tosiasia, että minun riskini sairastua tuohon samaan tautiin kasvoi huomattavasti, kun äiti sairastui. Tai ei se riski, se on ollut sama aina, mutta nyt kuulun riskiryhmään. Aika pelottava tieto.

---

Eilinen PMMP:n keikka oli ihan kiva. Tanssin ja lauloin niin että hiki virtasi ja äänestä tuli käheää pihinää.

---

Syntyisivät jo.