Pikkuhiljaa asiat löytävät paikkansa. Jokaiselle pikkuruisellekin tavaralle ja asialle on etsittävä koti tästä uudesta paikasta. Raahaan ja kuljettelen pieniä ja isoja tavaroita ympäriinsä. Mihin ihmeeseen helmitaulu tahtoisi asettua? Missä on juustohöylän koti? Mikä hyllykkö tahtoisi asukkaakseen lasisen ruusun? Paljon tavaroita.
Tänään pyykinpesukone ja tiskikone pääsivät ensi kertaa ahkeroimaan. Koko päivä on kulunut kotona, mutta lötköilemään ei ole ehtinyt. Tekemistä riittää edelleen. Tosin aamusella ehdin juoda rauhassa kahvia ja syödä leipää, kun M veteli sikeitä yötöiden jäljiltä.
Selkä ökittelee jälleen. Tänään kulkeminen on ollut kankeaa ja vyötärö on notkea kuin norsulla. Kylkipaisteja kivistää niin, että naamaan tulee irvistys. Ei mitään logiikkaa sen suhteen, mistä selkä milloinkin intaantuu ärsyyntymään.
Riitettä -blogi haastoi minut kertomaan viisi omituista tapaani. No, katsotaan mitä keksin. Hm.
1. Jos kastelen toisen käteni, kastelen ehdottomasti myös kuivaksi jääneen käden. Tuntuu maailman inhottavimmalta, jos toinen käsi kastuu ja toinen ei. (Jopa itseäni hämmentää tämä tapa.)
2. Pelkään järvessä uidessani sitä, kun jalat eivät yletä pohjaan. Pelkään, että joku kala osuu jalkaani, tai jotain muuta hirveää vaeltaa pimeydessä jalkojeni alla. Pakokauhu meinaa iskeä, jos uidessa ajattelen tuota asiaa.
3. Palautan lähes poikkeuksetta kirjaston kirjat myöhässä. En vain kykene toimimaan ajoissa. Lainauskieltoja on vuosien varrelta vaikka kuinka monta. En opi, vaikka olen maksanut ilmaisesta palvelusta varmasti lähemmäs sata euroa elämäni aikana. (Enkä edes hermostu myöhästymismaksuista.)
4. Peitän tekstityksen kädelläni televisiosta, kun katson kohtausta, jossa syytetylle luetaan tuomio. Vaihtoehtoisesti katson ohi televisiosta. Miksikö? Siksi, etten halua lukea tekstityksestä ensin tuomiota, vaan tahdon kuulla sen sanottuna. Typerää. Hihi.
5. (Tässä kohtaa alkaa olla vaikeaa keksiä, koska en halua ihan oudoimpia juttujani paljastaa..;) Keksinpäs. Käytän nukkuessani aina kahta tyynyä, jos mahdollista. Toinen tyynyistä on pään alla, mutta tärkeämpi tyynyistä on pään päällä sulkemassa korvat talon ääniltä. Jos tyynyjä on käytettävissäni vain yksi, pidän sitä mielummin pääni päällä kuin alla. Isäni opetti minulle tämän tavan joskus hamassa nuoruudessa, kun en omakotitalon raksahduksilta ja narahduksilta saanut unta.
Ja nyt pitäisi haastaa viisi kirjoittajaa? Hm hm. Olen niin pessimisti, etten usko haasteeni menevän perille, mutta jos Sinä rakas lukijani et ole kertonut tavoistasi, niin tee se toki. On aina mukava tietää, että myös muilla on mitä ihmeellisempia irrationaalisia tapoja.
Tänään pyykinpesukone ja tiskikone pääsivät ensi kertaa ahkeroimaan. Koko päivä on kulunut kotona, mutta lötköilemään ei ole ehtinyt. Tekemistä riittää edelleen. Tosin aamusella ehdin juoda rauhassa kahvia ja syödä leipää, kun M veteli sikeitä yötöiden jäljiltä.
Selkä ökittelee jälleen. Tänään kulkeminen on ollut kankeaa ja vyötärö on notkea kuin norsulla. Kylkipaisteja kivistää niin, että naamaan tulee irvistys. Ei mitään logiikkaa sen suhteen, mistä selkä milloinkin intaantuu ärsyyntymään.
Riitettä -blogi haastoi minut kertomaan viisi omituista tapaani. No, katsotaan mitä keksin. Hm.
1. Jos kastelen toisen käteni, kastelen ehdottomasti myös kuivaksi jääneen käden. Tuntuu maailman inhottavimmalta, jos toinen käsi kastuu ja toinen ei. (Jopa itseäni hämmentää tämä tapa.)
2. Pelkään järvessä uidessani sitä, kun jalat eivät yletä pohjaan. Pelkään, että joku kala osuu jalkaani, tai jotain muuta hirveää vaeltaa pimeydessä jalkojeni alla. Pakokauhu meinaa iskeä, jos uidessa ajattelen tuota asiaa.
3. Palautan lähes poikkeuksetta kirjaston kirjat myöhässä. En vain kykene toimimaan ajoissa. Lainauskieltoja on vuosien varrelta vaikka kuinka monta. En opi, vaikka olen maksanut ilmaisesta palvelusta varmasti lähemmäs sata euroa elämäni aikana. (Enkä edes hermostu myöhästymismaksuista.)
4. Peitän tekstityksen kädelläni televisiosta, kun katson kohtausta, jossa syytetylle luetaan tuomio. Vaihtoehtoisesti katson ohi televisiosta. Miksikö? Siksi, etten halua lukea tekstityksestä ensin tuomiota, vaan tahdon kuulla sen sanottuna. Typerää. Hihi.
5. (Tässä kohtaa alkaa olla vaikeaa keksiä, koska en halua ihan oudoimpia juttujani paljastaa..;) Keksinpäs. Käytän nukkuessani aina kahta tyynyä, jos mahdollista. Toinen tyynyistä on pään alla, mutta tärkeämpi tyynyistä on pään päällä sulkemassa korvat talon ääniltä. Jos tyynyjä on käytettävissäni vain yksi, pidän sitä mielummin pääni päällä kuin alla. Isäni opetti minulle tämän tavan joskus hamassa nuoruudessa, kun en omakotitalon raksahduksilta ja narahduksilta saanut unta.
Ja nyt pitäisi haastaa viisi kirjoittajaa? Hm hm. Olen niin pessimisti, etten usko haasteeni menevän perille, mutta jos Sinä rakas lukijani et ole kertonut tavoistasi, niin tee se toki. On aina mukava tietää, että myös muilla on mitä ihmeellisempia irrationaalisia tapoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti