Hermo kireällä. En oikein enää jaksa yhtään olla täällä kotikotona vaan pitää jo päästä omilleen taas. Eilen illalla meni hermo kokonaan iskän kanssa ja räyhättyä tuli puolin ja toisin. Jotenkin on tuntunut, että jokaisella on ollut hermo niin piukalla, etten eilen enää vain jaksanut pitää mölyjä mahassa. Tänään valun Espooseen lepuuttamaan hermoja ja hermoilemaan alkavan työn kanssa. Stressiä. Stressiä. Hajotusta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti