12.1.06

kohta viikko takana

...ja noin 40 vuotta edessä. ;) Lohdullista. Siis opettajan pestiä. Työtoverini tuntuvat olevan kovin huolissaan jaksamiseni suhteen. Luokkani on kuulemma vaikea. Ehkä jopa todella vaikea. Miten minä jaksan? Jaksanko minä? Stressaanko? Kyllä se siitä.. Ei se oikeasti kyllä tunnu vielä yhtään stressaavalta. Itse asiassa tänään ajattelin, että tunnen oloni varsin kotoisaksi luokan edessä. Sisälläni on tunne, että tiedän, miten luokassa tulee toimia. Koulutyöhön liittyvät muut kokoukset, palaverit, suunnitelutuokiot ja sen sellaiset ovat vielä vähän omituisia ja outoja, mutta ollessani luokassa olen itsestäni varma.

Työpäivät ovat venyneet lähes poikkeuksetta kahdeksantuntisiksi, joten sinun on aivan turha kitistä, että opettajan työpäivä on liian lyhyt. Suunnittelutyö vie yllättävän paljon aikaa ja etenkin uudessa työssä aloittaneena palaverointi kuluttaa tunnin jos toisenkin.

Nukkumisrytmin työelämäaikaan kääntäminen on sujunut varsin mainiosti. Nukun kuin pieni tukki iltaisin jo kahdentoista aikaan. Enkä herää, vaikka M petiytyy kolme tuntia myöhemmin.

Viikon... ömmm.. Korjataan. Alle neljän päivän päästä on muuttopäivä. M ja minä ja uusi koti. Ihanaa saada lisää neliöitä ja oikea makuuhuone. Tämä keittiö-makuuhuone- olohuone-ruokailuhuone -yhdistelmä rupeaa jo tuntumaan vähän ahtaalta.

Ei kommentteja: