Espoossa

Mukavaa olla taas täällä. Oma tupa, oma lupa. (Vaikkakin tupa on M:n opiskelijakämppä.) Tänään M kävi allekirjoittamassa tulevan kodin paperit ja nyt se on virallista: 15.1. klo 12 saamme astua kotiimme. Ensi viikolla päästään kuulemma katsomaan uudemman kerran asuntoa. Tällä kertaa minäkin pääsen näkemään. Jännää jännää.

Tänään tartuin vihdoin työhön kiinni. Tein alustavia suunnitelmia matematiikasta, äidinkielestä, yllistä, kuviksesta, jne jne.. Ja nythän sitä pitää takoa, kun rauta on kuumaa. Ei näitä kuitenkaan jaksa sitten töiden alettua kovin pitkällä tähtäimellä pohtia, joten pohdin nyt, kun on vielä aikaa. Välillä tuntuu, että edessä odottaa jättimäinen vuori. Toisella hetkellä on fiilis, että kun asian ottaa päivä (tai viikko) kerrallaan -hengessä, niin keväästä kyllä selviää. Ja ainakin olen superisti kiitollinen siitä, että rinnakkaisluokassa on ystävä, johon uskallan tukeutua ihan milloin tahansa ja missä asiassa vain.

Kappas. Unohdin koko postauksen firefoxin alasivulle möllöttämään, kun innostuin Myhtbustersseista. Siinä vasta viihdyttävä ohjelma. Myytinmurtajat-nimikkeellä tuo taitaa nyt vuodenvaihteessa alkaa Kolmosella tai Subilla. Suosittelen. Muutenkin olen aika kiihkeä Discovery-fani. Sieltä tulee sopivasti viihdyttävää mutta silti asiapitoista ohjelmaa. Vielä kun olisi AnimalPlanet, niin tämä hemuli viettäisi vapaa-aikansa töllöttimen edessä.