Nyt tekisi mieleni askarrella aivan vimmatusti. Äiti lähetti joulukorttitoiveensa, ja ideapankki avautui hetkessä ammolleen. Ideoita pursuili ihan holtittomasti ja nyt onkin ainoa ongelma, ettei tarvittavia välineitä ole heti käytössä. Pakko päästä tänään Tiimariin ja Sinooperiin askartelutarvikkeita ostamaan. Viimevuotiset ylijäämäkortit menevät kuulemma myyntiin. Mukavaa, että maalaukseni kelpuutetaan myyjäisiin. Tänä vuonna en ajatellut valmistaa kortteja maalaamalla, vaan homma perustuu enemmänkin askarteluun.
Jospa keräisi sellasen valikoiman erilaisia joulukortteja, niin muutaman vuoden päästä niitä voisi myydä laajemmaltikin. Ja vaikka tämän vuoden teemaksi näyttäisikin nousevan askartelu, niin pyrin tekemään korteista sellaisia, että ainakin suurinta osaa pystyy hyvinkin pitkälti monistamaan värikopiokoneella. Tällöin jokaista korttia ei tarvitse valmistaa alusta loppuun käsityönä, vaan sarjatuotanto helpottuu.
Sormet syyhyää! Tuokaa askartelutarvikkeita! (Tälläistä se on melkein-opettajan elämä. Askartelu on osa arkipäivää.)
Jospa keräisi sellasen valikoiman erilaisia joulukortteja, niin muutaman vuoden päästä niitä voisi myydä laajemmaltikin. Ja vaikka tämän vuoden teemaksi näyttäisikin nousevan askartelu, niin pyrin tekemään korteista sellaisia, että ainakin suurinta osaa pystyy hyvinkin pitkälti monistamaan värikopiokoneella. Tällöin jokaista korttia ei tarvitse valmistaa alusta loppuun käsityönä, vaan sarjatuotanto helpottuu.
Sormet syyhyää! Tuokaa askartelutarvikkeita! (Tälläistä se on melkein-opettajan elämä. Askartelu on osa arkipäivää.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti