pitkä päivä

Puhhh. Vähän sellainen olo, että "oh fucking god". Yksi oppilas oksentaa, koska "vähän" ahistaa toi koulussa käyminen. Toinen on kuin herran enkeli, kun on perjantaina saanut läksytystä toiselta opettajalta. Sanomalehtiviikon ansiosta luokassa on kaaos, kun 20kpl Helsingin Sanomia kahisee. Aamunavausihminen on kadonnut. Suomi kakkoskielenä -tunti jakautuu kolmeen tilaan, koska atk-luokka on varattu. Juoksentelen sinne ja tänne. Soitan kuraattorille ja jututan erityisopettajaa ja terveydenhoitajaa. "Järjestä palaveri." "Juttele koulupsykologille." "Aika vaikea tilanne." "Ota mukaan toinen aikuinen."

Ja sitten vastaan tulee se puhelias kouluavustaja: "Hemuli, näytät rasittuneelta. Ja nyt on vasta maanantai!" Niinpä. Tytöt kriiseilevät, koska kolmasluokkalaiset tytöt ovat sellaisia. Kriisiä kriisin perään. "Mä en oo ton kaa." "Me ollaa kahestaa kun on salaisuuksii!" "Ei olla ton kaa!" "Ooksä ens kuun kolmas perjantai sit mun kaa?! JOOKO!" "Okei voimmä EHKÄ olla. Eiku en voi. Ollaa sovittu Liisan kanssa että ollaan aina perjantait kahestaa."

Ja silti tekisi mieleni soittaa yhden kestokriisipojan kotiin, että kerrankin hyviä uutisia. "Nyt menee hyvin." Luulen, että vanhemmat kaipaisivat tuota soittoa. Taidan soittaa huomenna. (Kumma, miten adhd-poika kykenee tässä kaaoksessa olemaan niin seesteinen. Ehkä lääkitys on kohdillaan?)