uusi koti

Täällä ollaan. Uusi koti alkaa muotoutua ja tämä tuntuu jo nyt ihan omalta paikalta. Koirat viihtyvät. Minä viihdyn.

Kunhan vaan saisi tavarat kaappeihin, niin ei stressaisi niin paljon. Ja kunhan nuorempi koira ei rapsuttelisi niin paljon. Ja kunhan vanhempi koira vähän relaisi eikä olisi niin jumissa.

Äh. Kai stressin määrä on jossain suhteessa vakio, oli elämä mitä tahansa.

Ai niin. M kutsui jo itsensä kylään tänne. Olen miettinyt, että osaanko jossain vaiheessa ajatella itseni jonkun muun ihmisen puolisoksi. Tällä hetkellä en vielä osaa. Tuntuisi tosi oudolta.

Mutta onhan tässä aikaa.