kevät

Aurinko paistoi. Koira kirmaili minkä kintuistaan pääsi. Tuuli oli aukeilla paikoilla hyytävän kylmä. Ja aamullakin on jo valoisaa.

Keväinen olo ja uudet punaiset puolivarsikumisaappaat.

Kevät, ollos tervetullut. Talvi saa jo mennä.

---------

Voisinpa kertoa vähän kuulumisia hemulin elämästä. Palapelin palat ovat aika hyvin kasassa tällä hetkellä.

Pala1: koira
Koira osaa jo todella paljon. Tokoilemme viikottain ja huomenna alkaa agilityn maailmaan tutustuminen. Urostelua on jonkin verran, mutta rakas rakas koiraseni on alkanut hakeutua pois niiden uroiden seurasta, joilta saa turpiin tai joiden seurassa muuten vaan tulisi rähinää. Ja mihinkä muualle se hakeutuisi kuin oman emännän jalkoihin. Niinpä voin melko turvallisin mielin viedä koirani myös sellaisiin paikkoihin, jossa on muita uroksia. Tappelua ei synny, koska koirani väistää. (Tosin jos toinen koira - olipa se uros tai narttu - tunkee iholle koirani kaikista väistävistä eleistä huolimatta, tulee turpiin niin että raikaa. Koirani ei alistu. Koskaan. Ei ikinä. Mutta se ei myöskään haasta riitaa. Aika optimaalinen tilanne, kaiken kaikkiaan, sillä toki tuo saa itseään puolustaa. En minä lapasta halunnut, vaan aktiivisen koiran.)

Tänä aamuna heräsin seitsemältä siihen, että koira pitää oksennusääntä. Nousin katsomaan. Aika jännä, että oksetti - koira nimittäin oli nähtävästi vetänyt iltapalaksi kumiankkaa. Ei sula kumi, ei.

Pala2: oppilaat
Perjantaina käytiin kirjastossa. Muistan, miten samaa jengiä kolmosluokkalaisina kirjastoon raahatessani hikoilin ja karjuin ohjeita ja käskyjä. Ja miltä näytti kirjastokäyntimme nyt, yli kahden yhteistyövuoden jälkeen? Annoin kahdelle ensimmäisenä jonossa olevalle käskyn johdattaa joukon kirjastoon ja minä tallustelin jonon perässä. Menimme kuin ankat kiltisti kirjastolle asti. Aurinko paistoi. Kirjastoon ensimmäisenä ehtineet istuivat kirjaston rappusilla odottamassa minua ja hitaimpia. "Menkää hakee kirjat itellenne." Sinne menivät. Ok, muutama kirmasi suoraan nuorten seksikirjat -osastolle ja pari kuuntelemaan musiikkia, mutta kerran (!!!) annetun uusintaohjeen jälkeen jokainen etsi itselleen luettavaa. Kirjat olivat järkeviä valintoja, ei ainoaakaan valintaohjeita kiertävää opusta. Kävelimme takaisin. Minulle ei tullut hiki. Kävin viemässä ulkokamppeet opehuoneeseen ja sillä aikaa oppilaat olivat kulkeutuneet takaisin luokkaan tekemään keskeneräisiä kuvistöitä. Omatoimisuutta, voitteko kuvitella. Päivän päätteeksi kerroin oppilaille huomioitani siitä, miten paljon he ovat kolmosluokkalaisesta kasvaneet ja hehkuttelin, miten hienosti kirjastoreissu meni.

Torstaina kaksi jätkää oli homotellut eha-luokan poikaa. Pojat menivät selvittämään asiaa eha-luokan avustajan kanssa ja palatessani odottelin vähän jännityksellä, miten pojat asian hoitaisivat. He hoitivat sen (kyynisen opettajansa yllättäen) hienosti. Asiallista käytöstä ja anteeksipyyntö.

Tästä huolimatta hiihtoloma tuli kyllä ihan tarpeeseen.