kevätjuhla

Viimeinen työpäivä ja edessä paljon jännitystä. Mitenköhän näytelmä menee?

Jotenkin vain oletin, että kevätjuhlapäivänä ihmiset (=oppilaat) ovat keskimääräistä ystävällisempiä tai muutoin positiivisempia. Joopa joo. Kyllä tämä oletus päti suurimpaan osaan oppilaista. Mutta entäpäs kaksi MELLAKKA-poikaa?

"Sä et voi antaa mulle tänään jälkkää!! HAHA! ET VOI ANTAA!"
"Häh?!"

Olin todella äimistynyt. Mitä perkuletta?

"Sä et voi antaa tänään jälkkää voidaa tehdä mitä vaan ja et voi antaa jälkkää!!!"
"Hei kamoon. Tänään on kevätjuhlapäivä.. Eikö tänään voisi olla vähän erilainen asenne..."
"Et voi antaa jälkkää, voidaan tehdä mitä vaan!"

Jjjjjep. Ja siinä kohtaa loppui huumorintaju. (Eikä tuota edes sanottu vitsillä, päin vastoin.)

"Niin. No. Ihan tasan varmasti voin antaa jälkkää, jos toimintanne sitä edellyttää."
"ET VOI ANTAA! TÄNÄÄN ON LAUANTAI ET VOI ANTAA!"
"Jep. Tänään on koulupäivä ja jos minä niin katson, niin sitten tulee jälki-istuntoa. Ja se istutaan sitten kesäkuun toinen päivä. Ja sen valvoo rehtori."
"ETVOIANTAAJÄLKKÄÄ"

Tässä kohtaa suljin korvani. Ei perhana. Että hyvää kesälomaa vaan, jätkät. Tai kuten yksi kollegan kesäntoivotus-e-maili viestitti: haistakaa vittu ja hukkukaa.

Kevätjuhlat sujuivat ihan mallikkaasti. Adrenaliini virtasi esityksen jälkeen ja oli kova työ saada jengi hiljenemään takahuoneessa.

Todistustenjaossa en jaksanut höpistä turhia vaan toivotin hyvät kesät ja jaoin todistukset. Ja kenenköhän äiti jää luokkaan, kun todistukset on jaettu? Arvatkaa. Jo sillä hetkellä, kun tämä asennevammapoikaetvoiantaajälkkää sai todistuksensa, hänen pikkuruisesta suustaan tuli huudahdus: "Äiiiitii! TUU KATTOO?! :(" Niin. Käytösnumero kuusi ei ollutkaan noussut seiskaan, kuten äiskä varmaan oli omatoimisuuksissaan luvannut mukulalleen. No ei hemmetissä kyllä noussut, kun käytös on ihan ala-arvoista. Mutta siinä se äiskä nyt sitten tökötti. Vältin katsekontaktia ja ajattelin, että se häipyy, jos touhuan nurkassa jotain ja kokoan saamiani ruusuja yhteen kasaan. No ei häipynyt.

"Tämä käytösnumero.. Se on kuutonen?"
"Niin on. Meillä on OPS, jonka mukaan käytöksen numerot annetaan, eikä seiskan kriteerit täyttyneet. Sen OPSin näkee netistä, sieltä niitä kriteereitä voi katsoa."
"Mutta käyttäytyminen on ollut PALJON parempaa kuin ennen joulua!"
"Niin. Pohdin asiaa todella paljon ja tulin siihen tulokseen, että seiskan kriteerit eivät täyttyneet. Ehkä ensi syksynä sitten. Netistä sen ops:in näkee, sieltä voi katsoa."
Osoitin eleilläni, että tämä keskustelu on nyt tässä. Ja siinä se oli. Äiti poistui luokasta ja olen aika varma, että tänään koulupsykologi on saanut puhelun, jossa ah niin ahdistunut äiti nillittää minusta ja paskasta arvostelustani. Siitä, miten minä en ymmärrä hänen lastaan ja miten paljon paremmin lapsi on kevään aikana käyttäytynyt. Joo. Onhan se. Ennen joulua käytös oli heikko kutonen ja nyt ehkä vahva kutonen. Ei seiska.

Salaa itsekseni olen tyytyväinen, että poika sai nähdä, että minä teen omat päätökseni, eikä siinä mamin kritisoinneilla ole mitään osaa tai arpaa. Äiskä ei voi muuttaa käytösnumeroa seiskaksi, vaikka miten siltä tuntuisi.

Kevätjuhlan jälkeen olin ehtinyt siivota luokan ja olin lähdössä kotiin lomaa viettämään. Ja kukapas käytävällä tuleekaan vastaan? Kyllä. Äiti ja poika. "Missä mun limupullo on?!" "Jaa niin, se on opehuoneessa. Käyn hakemassa, odota hetki." Yksi opettaja oli kuukausia takaperin takavarikoinut luvatta limuautomaatista ostetun limsan. Annoin pullon pojalle ja käänsin selkäni. Luulin, että limuasia nyt tuli ainakin hoidettua hyvin pojan osalta. Väääääärin. Poika ja äiti eivät olleet ensin löytäneet minua, joten poika oli hyökännyt asian tiimoilta L:n kimppuun. "Anna tänne mun limsa." L oli kertonut, että tuolla tavalla ei limsaa voi saada. Äiskä oli supattanut taustalla, että "pyydä nätisti". Ei ollut pyytänyt nätisti. L opasti äitin ja pojan minun luokseni ja ilmeisesti matkalla äiti oli saanut taottua (vasaralla?) poikansa päähän järkeä. Minulle poika puhui ei-epäasiallisesti, joskin kohteliaisuus oli kyllä jossain hyvin kaukana puhetavasta.

ARGH. Hitto mitä taistelua ensi vuosi on, jos tuo homma ei tuosta yhtään parane. Aikomus on pistää kova kovaa vastaan ja ryhtyä poistamaan poikaa urakalla luokasta, jos toiminta ei parane. Otan luokkaan sisään vain rauhallisia oppilaita ja ovea osoitan välittömästi, kun taputtelu alkaa. Täytynee järjestää pulpetti ja tuoli luokan ulkopuolelle jo valmiiksi. Minähän en muuten todellakaan aio tässä tilanteessa taipua tuollaiseen kohteluun ja asenteeseen. PISTE.

----

Loma alkoi. Olin risteilyllä. Otin yhteen M:n kanssa. Ystävä N meni laivalla kihloihin. Keskiviikkona mökille. Nyt aika kuluu vain oleskellen.

Paljon on ehtinyt tapahtua ja lomaa on takana yksi päivä.